Ensimmäiseksi aamulla vetelehdin punkassa siihen asti, että vaimo lähtee töihin. Näin saamme kumpikin hoitaa rauhassa aamutoimet ilman törmäilyjä jääkaapilla, vessassa tai naulakolla. Rauhallinen aamupala onkin päivän paras hetki, jota tulen kaipaamaan joskus päästyäni mukaan taas työelämän pyörteisiin. Aamurahkamössön kanssa menee Kouvolan Sanomat ja sen jälkeen muutaman kahvikupin kera Hesari.
Niinpä kello alkaakin olla jo yhdeksän ja pitää lähteä tietokoneelle katsomaan, josko olisi tullut vastauksia työhakemuksiin. Vaikka edes se normaali robottiviesti: - Kiitos mielenkiinnostasi kikkeliskokkelistyönantajan pimpelipompelitehtävää kohtaan. Olemme valinneet sopivimmat henkilöt haastatteluun ja valitettavasti valintamme ei tällä kerralla kohdistunut juuri sinuun. Toivomme, että haet myös tulevaisuudessa kikkeliskokkelistyönantajalle. Sitten katsotaan valtiolle.fi ja kuntarekryyn tulleet työpaikat, joita valtiolle on yleensä noin kolmekymmentä päivässä, joista yksikään ei koske minua ja kuntarekryssä ei yhtään uutta lähialueilla spekseilläni.
Sitten onkin aika lähteä punttisalille vetämään treeni, jonka jälkeen edelleen kaupungin työntekijälistoilla olevana uimahalliin saunomaan.
Sitten taas kotiin syömään ja tsekkaamaan mahdolliset uudet hakukelpoiset työpaikat ja olemattomat haastattelukutsut. Niin, ja uutena mielenkiinnon kohteena kaikkien työnhakijoiden ykkösverkostoitumissometaivas - Linked In. Aktivoin siellä maanneen profiilini vajaa viikko sitten oikein urakalla, kun olin saanut useampiakin kommentteja, ...oot sä Linked Inissä, ...mee Linked Iniin, ...haluatko tehdä hakemuksesi Linked Inin kautta! No, mä menin ja hommasin hetkessä liki seitsemänkymmentä "kontaktia" mutta vieläkään ei yhtään työtarjousta tai edes minulta pyydettyä kontaktoitumista. Ensi viikolla teen sinne sissimarkkinointitempauksen, jollei siihen mennessä ole tullut haastattelukutsua sisällä oleviin kiinnostaviin duuneihin Opetusministeriöltä, Patentti- ja rekisterihallitukselta, UPM:ltä tai HR4:ltä. Sitten alkaa työtarjouksia ropisemaan tai todennäköisemmin menee tuokin verkkoyhteisöpalvelu tehottomana "pöytälaatikkoon"...
Illalla ei sitten oo juuri muuta tekemistä pimeässä Pohjolassa, kuin lämmittää ulkosaunaa, mihin saakin sitten kolme tuntia menemään (kaksi lämmitystä ja tunti saunomista). Sitten aikaisin nukkumaan ja toiveikkaana kohti uutta aamua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti