Olen työtön!

Olen käyttänyt viimeisen kisataukoni syksystä nauttimisen ja perustreenaamisen (ei hyppäämisen) lisäksi tuoretta koulutusta vastaavan työn hakuun todeten, että kenenkään mistään vastavalmistuneen on työpaikkailmoitusten mukaan täysin mahdotonta löytää töitä! Joka paikkaan vaaditaan "vankkaa kokemusta" kyseiseltä alalta. Ei sitten ihme, että puhutaan uhkaavasta työvoimapulasta, sillä kun kokeneet työntekijät joko eläköityvät tai kasvavat koiranputkea, ei enää löydy ehtoja täyttäviä hakijoita! Mietenkähän nämä nykyisin työssä olevat ovat päässeet virkoihin? Käytännössähän vaatimus on mahdoton ja olenkin siitä huolimatta laittanut hakupapereita menemään kiinnostaviin paikkoihin. Eipä silti, en ole kyllä päässyt vielä edes yhteenkään haastatteluun mutta täytyy myöntää, että olen myöskin hakenut valikoiden paikkoja, jotka todennäköisesti ovat kiinnostaneet niitä kokeneitakin henkilöstö- tai strategiapuolen johtajia.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä, miten ison konsernin HR-spesialisti pärjäisi ekaluokkalaisten ja heidän vanhempiensa kanssa! Siinä on henkilöstöjohtamisen opit koetuksella, kun koitat saada yli kahtakymmentä ekaluokkalaista oppimaan työskentelyä "yksikössäsi" yhdessä ja erikseen. Helppoahan sellaisten henkilöiden kanssa on työskennellä, jotka ovat valmiiksi koulutettuja ja jotka olet jopa päässyt itse hommaan valitsemaan. Oppilaiden kanssa työskentelyyn vielä päälle ajoittaiset yt-palaverit vanhempien kanssa siirroista, sanktioista ja "hoitoon ohjauksesta". Ja muuten, tuon ammattiliiton kanssa irtisanomiset on täysi mahdottomuus!

Siis, kokemukseni henkilöstöjohtamiseen ei riitä, vaikka olen kolmekymmentä vuotta hoitanut em. työtilanteita ja johtanut menestyksekkäästi "alaisiani" kuuden vuoden periodeissa, saavuttaen yrityksen tavoitteet siirtäen yksikköni toimimaan enemmän itsenäisinä työntekijöinä yläkoulun puolelle. Ja sitten uusi duuniporukka taas työstettäväksi! Täytyy myös muistaa, että vastuukysymykset pienten ihmisten johtamisessa on ihan eri luokkaa kuin yrityksessä.

Kummallista, että vaativasta ope-duunista maksetaan palkkaa vain puolet siitä, mitä henkilöstöjohtajan hommasta! Tai mitäpä kummallista siinä on, kun mietitään monia muita elintärkeitä ja vastuullisia palkkakuoppa-aloja...

No, käyn viikonloppuna hoitamassa viimeisen kilpahyppyduunikeikan tältä vuodelta ja sen jälkeen katsotaan olisiko eilisellä "aktiivimallin" haulla päässyt parmpaan tulokseen, kun toimitin sentään henkilökohtaisesti työhakemuksen aika kovasti haluamaani työpaikkaan ajaen Moto Guzzilla kirpeässä syyskelissä 160 kilometriä. Jollei tämäkään onnistu, pitää ryhtyä kiusaamaan kavereita ja tuttuja tai keksiä sitten itse itselleen hyvä homma!