Näytetään tekstit, joissa on tunniste C-208. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste C-208. Näytä kaikki tekstit
maanantai 9. huhtikuuta 2018
Chirpy, chirpy, cheep, cheep...
Vähän oli muuttolintufiilikset, kun tuli eilen lentäen takaisin villiin pohjolaan. Pihatie oli sulana ja aamulla lehteä hakiessa pesäfiiliskonsertti oli pihapuissa täydessä käynnissä. Ei paha! Kotilentokin meni kerralla putkeen hyvässä myötätuulessa ja pääosin auringonpaisteessa. Harri ja Simo hoitivat likaisen työn ja Lassen kanssa nautiskelimme Zulu Foxin business-luokassa maisemista ja edelleen siitä megalomaanisesta jalkatilasta. Vessaan pääsi tosin vain Puolassa tankkausstopilla, jossa mietimme myös lentoemännän lainaamista, saatuamme seuraksi ihan oikean matkustajakoneen, jonka perään jouduimme jonottamaan lentoonlähtöä. Taas pieniä sorrettiin!
Leiri saatiin siis päätökseen mutta tarkempaa "tilinpäätöstä" siitä ei ole vielä tehty. Ajasta ehkä puolet oli hyppykelpoista keliä, mikä on aika normaali prosentti Euroopan kohteissa etenkin tähän aikaan. Hyppääjiä olisi saanut olla enemmän, että olisimme saaneet konekuormia lähtemään useamman peräkkäin mutta juuri siihen kohtaan (pääsiäinen), milloin paikalla oli parhaiten jengiä sattui myös huonoimmat kelit. Leirillä lennettiin arvion mukaan 50-60 konekuormaa, mikä kaiketi tekisi 700-800 hyppyä? Myös toiminnan tehostamisella olisi saatu ehkä useampia pokia ilmaan, sillä aika paljon aikaa käytettiin turhaan säätämiseen.
Kiitokset manageri Lassille ja koordinaattori Hannalle työstä, joka mahdollisti leirin toteuttamisen sekä läpiviennin Skydive Finlandin osalta. Kunnia kuuluu myös "muulle Suomelle", koska ainakin puolet leirin hyppääjistä eivät itse asiassa olleet SDF:n ykkösjäseniä. Paikalliset taas olivat ottaneet lomaa auttaakseen meitä kaikissa käytännön järjestelyissä tienaamatta itse tapahtumalla juurikaan mitään. Heille oli tärkeää, että tulimme sinne hyppäämään ja toki toivovat, että olimme tyytyväisiä ja saapuisimme myös uudelleen! Eikäpä unohdeta Väistön Maukkaa, jonka kanssa alun perin lähdimme suunnittelemaan tätä operaatiota...
Omalta osaltani harjoittelu sujui pelottavan hyvin. Kolmestakymmenestä harjoitushypystä valtaosa oli nollia ja ykkösiä. Toivottavasti tuloskunto säilyy ja ennen kaikkea pää kestää myös kesän kisoissa, joista ensimmäinen maailmancup kisataan juuri tuolla samalla kentällä parin kuukauden päästä. Silloin paikan päälle ei pääse yhtä sujuvasti omalla koneella mutta Auto-Sunin Janne tilailee juuri sitä uutta Citroenin laskuvarjohyppääjämallia - Jumpyä kesän hyppyrundia varten. Nyt sitä keliä sitten viimein myös tänne pohjolaan, että saadaan treenit jatkumaan myös kotikentällä Utissa!
Tunnisteet:
Auto-Suni,
C-208,
Caravan,
Citroen,
heelismybullet,
hyppyleiri,
Kroatia,
laskuvarjo,
lentokenttä,
lentäminen,
matkailu,
muuttolinnut,
Puola,
Rijeka,
SAKO,
Sakocartridges,
Skydive Finland,
Wizz
maanantai 26. maaliskuuta 2018
Täällä vedetään!
Ja onhan sitä keliä pari päivää ollutkin ihan kohtuullisesti. Pientä tuulitymää on pidetty ajoittain mutta muuten homma on kulkenut! Hyppääjiä on toki ollut paikalla vasta ehkä puolentoista konekuorman verran mutta huomenna pääsemme varmaankin vetämään jo kahta kuormaa "back-to-backinä" peräkkäin. Suurimman osan aikaa leirillä pitäisi olla yli neljäkymmentä hyppääjää, joilla saisi kelien suosiessa jo jatkuvan hyppypokaputken sujumaan.
Ilma on viileää, vähän niin kuin Suomessa toukokuussa mutta aurinko paistaa sekä maa on toki sulaa ja kuivaa. Perhosia on nähty ja kukat alkavat putkahdella nurmelle. Navakka tuuli lisää hieman viileyttä, joten ihan t-paita kelit ei vielä ole mutta eiköhän niitäkin tähän rupeamaan mahdu?
Itse vähän passailin päivän tuulia, joten tälle päivälle tuli yksi treenihyppy eilisen kuuden sijaan. Määrää korvaavaa laatua löytyy kyllä yllättävän hyvin heti alkukauteen! Tänään ehti myös käydä vähän maastopyöräilemässä lähikukkuloilla, mikä on ihan luksusta! Tämä oli taas oman koneen etuja - pyörä mahtui hyvin hyppykoneen putkeen. Voipi kyllä olla, että se tulee kesänkin kisaturneelle mukaan, kun viime hetken tietojen mukaan Auto-Sunin kautta tulee ajoon hyppykisaajalle räätälöity Citroen Jumpy, johon mahtuu jo hieman ekstraakin.
Aika hyvin on uni tullut illalla, kun touhuaa koko päivän ulkona ja myös ilman viileys syö energiaa. Päivällä ei oikein tule syötyä mutta hyppykentän ravintolan viiden euron aamupalalla pärjäilee kyllä aika pitkään. Samaisessa ravintolassa saa sitten illalla vaikkapa muhkean pizzan ison, tumman oluen (Tomislav) kera yhdeksällä eurolla!
Huomenna jatketaan aamusta taas hyppäämistä, joten Kroatiassa kaikki hyvin!
tiistai 20. maaliskuuta 2018
Hei, me (ehkä) lennetään!
Valmistaudu tässä nyt sitten ulkomaan matkalle, kun koneen lähtöaika on maanantaista perjantaihin sopivan kelin sattuessa! No, oikeasti tämä on ihan hauskaa ainakin tähän saakka, kun on saanut aina uuden lisäpäivän viime hetken säätöihin ja silti on valmiudet lähteä milloin vaan. Jos kuitenkin huomenaamuna (keskiviikkona) ei päästä ilmaan, alkaa iskeä stressi suunnitellun aikaikkunan sulamisesta.
Lennämme siis hyppykoneemme Rijekan kentälle Kroatiaan, jonne laskuvarjokerhomme, Skydive Finland siirtää toimintansa kahdeksi viikoksi hakien toivottavasti kesäisempien kelien myötä tuottavaa lentoaikaa ja hyppytoimintaa jo ennen Suomi-kauden alkua. Samalla leiri on koeponnistus mahdollista tulevaa yhteistyötä silmälläpitäen.
Siirtolento VFR-olosuhteissa (näköyhteys maahan) Euroopan halki ei ole ihan yksinkertainen rasti! Parintuhannen kilometrin väylän sattuminen kohdalle vaatii tosiaan hieman isomman aikaikkunan ja vähän hyvää tuuriakin. Voimme tietysti tehdä matkaa pätkissäkin, ensitavoitteena päästä tietysti Pohjois-Euroopasta pois, mikä on selkeä huomisaamun tavoite. Kone pitää joka tapauksessa tankata ainakin kerran matkan varrella ja jos pääsemme Slovakiaan, Unkariin tai jopa Sloveniaan asti, pystyn hoitamaan hyppysuhteitteni kautta meille ehkä paikallistukea tarvittaessa.
Lentäjät ovat tehneet ison esivalmistelun reitin suunnittelun ja siihen liittyvien varasuunnitelmien suhteen. Tarkkoja suunnitelmia on vaikea tehdä, koska mm. matkan kestoon ja polttoaineen kulutukseen vaikuttavat sääolosuhteet ovat vain ennusteita. Joka tapauksessa lentoajan pitäisi sattua tuollaisella C-208 Caravanilla noin 3000 metrin matkalentokorkeudella 6-7 tuntiin.
Oikeasti nämä pari lisäpäivää ovat tulleet itselle tositarpeeseen aina viime tippaan jäävien kotiasioiden järjestelyjen suhteen! Lisäksi on saanut vielä pari ylimääräistä treenikertaa tulevan salitauon kompensoimiseksi. Ilman lähdön lykkääntymistä tämäkin kirjoitus olisi jäänyt tekemättä-
Seuraavien viikkojen aikana onkin tarkoitus kertoa Kroatian kuulumisia ja ensimmäisenä on toivottavasti tulossa raportti lentoseikkailusta Euroopan halki jo ihan muutaman päivän sisällä. Edessä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kotikentältä, Utista suoraan ulkomaan hyppykentälle! Siirtolennollehan on lähdössä kaksi pilottia ja minä ainoana matkustajana, joten kerrankin löytyy jalkatilaa lennolta!
Lennämme siis hyppykoneemme Rijekan kentälle Kroatiaan, jonne laskuvarjokerhomme, Skydive Finland siirtää toimintansa kahdeksi viikoksi hakien toivottavasti kesäisempien kelien myötä tuottavaa lentoaikaa ja hyppytoimintaa jo ennen Suomi-kauden alkua. Samalla leiri on koeponnistus mahdollista tulevaa yhteistyötä silmälläpitäen.
Siirtolento VFR-olosuhteissa (näköyhteys maahan) Euroopan halki ei ole ihan yksinkertainen rasti! Parintuhannen kilometrin väylän sattuminen kohdalle vaatii tosiaan hieman isomman aikaikkunan ja vähän hyvää tuuriakin. Voimme tietysti tehdä matkaa pätkissäkin, ensitavoitteena päästä tietysti Pohjois-Euroopasta pois, mikä on selkeä huomisaamun tavoite. Kone pitää joka tapauksessa tankata ainakin kerran matkan varrella ja jos pääsemme Slovakiaan, Unkariin tai jopa Sloveniaan asti, pystyn hoitamaan hyppysuhteitteni kautta meille ehkä paikallistukea tarvittaessa.
Lentäjät ovat tehneet ison esivalmistelun reitin suunnittelun ja siihen liittyvien varasuunnitelmien suhteen. Tarkkoja suunnitelmia on vaikea tehdä, koska mm. matkan kestoon ja polttoaineen kulutukseen vaikuttavat sääolosuhteet ovat vain ennusteita. Joka tapauksessa lentoajan pitäisi sattua tuollaisella C-208 Caravanilla noin 3000 metrin matkalentokorkeudella 6-7 tuntiin.
Oikeasti nämä pari lisäpäivää ovat tulleet itselle tositarpeeseen aina viime tippaan jäävien kotiasioiden järjestelyjen suhteen! Lisäksi on saanut vielä pari ylimääräistä treenikertaa tulevan salitauon kompensoimiseksi. Ilman lähdön lykkääntymistä tämäkin kirjoitus olisi jäänyt tekemättä-
Seuraavien viikkojen aikana onkin tarkoitus kertoa Kroatian kuulumisia ja ensimmäisenä on toivottavasti tulossa raportti lentoseikkailusta Euroopan halki jo ihan muutaman päivän sisällä. Edessä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kotikentältä, Utista suoraan ulkomaan hyppykentälle! Siirtolennollehan on lähdössä kaksi pilottia ja minä ainoana matkustajana, joten kerrankin löytyy jalkatilaa lennolta!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Eka kerta
Kaadoin viikonvaihteessa elämäni ensimmäisen hirven. Näin kuusikymmentäyksivuotiaana siitä saa luultavasti paljon syvällisempää pohdintaa ir...
...maalla, merellä ja ilmassa.
-
Yksi perusopetusta raastavista epäkohdista on monelle opettajallekin epäselvä inkluusio. Laajasti ajatellen se tarkoittaisi utopiaa, jossa k...
-
Kaadoin viikonvaihteessa elämäni ensimmäisen hirven. Näin kuusikymmentäyksivuotiaana siitä saa luultavasti paljon syvällisempää pohdintaa ir...
-
Tyly lähtöasetelma on se, että urheilumarkkinointi on ammattilaisten hommaa! Valitettavaa vain on, että ammattilaisten kiinnostuksen kohteen...









